Mielipide: Tieverkon arvo ei näy pelkissä liikennemäärissä

Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskipohjanmaa-lehdessä 15.7.2026. Lue alkuperäinen julkaisu täältä.

Tieverkon arvo ei näy pelkissä liikennemäärissä

Jopa puolet Suomen kaikista teistä ovat liikennemääriltään hiljaisia. Tarkkaa määritelmää vähäliikenteiselle tielle ei ole, koska vaihtelu on laajaa eri puolilla Suomea ja etenkin eri vuoden ajoilla on vaikutusta. Hiljaisilta teiltä lähtevät kuljetukset ja henkilöliikenne muodostavat valtavirran Suomen pääväylille.

Vähäliikenteisten teiden merkitys Suomen henkilöliikenne- ja elinkeinoelämälle on suuri. Haja-asutusalueella, ne ovat usein ainoita liikenneyhteyksiä, jotka palvelevat mm. jatkuvasti lisääntyvää maaseutu- ja elämysmatkailua. Kotihoito ja koteihin vietävät palvelut lisäävät liikennöintiä. Teiden kunnon merkitys tavaran kuljetuksen, liikkumisen, alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon sekä alueiden kehitysedellytyksien kannalta on korvaamatonta.

Vähäliikenteiset tiet ovat myös teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta erittäin merkittävät. On esitetty arvioita, että vähäliikenteiseltä tieverkolta lähtee tai sinne päätyy jopa 60% teollisuuden kuljettamista tonneista. Näitä ovat esim. metsäteollisuuden raaka- ainekuljetukset, elintarviketeollisuuden keräilykuljetukset sekä kauppojen jakelukuljetukset. Teiden kunnon merkitys korostuu, kun huomioidaan metsäteollisuuden tuotteiden lupaavat tulevaisuudennäkymät. VTT:n vuonna 2020 tehdyn selvityksen mukaan Suomessa puusta valmistettujen tuotteiden globaali ilmastohyöty on yli 16 milj. hiilidioksiditonnia vuodessa.

Entäpä jos liikennemäärien sijasta, tai ohella, vähäliikenteisten teiden arvoa mitattaisiin myös kansantaloudellisella merkityksellä? Väittäisin vähäliikenteisen tieverkon olevan tulevaisuuden kasvun ja liikkumisen edellytys. Voisiko olla, että vähäliikenteinen tie ei olisikaan vähämerkityksellinen tie, kun määrärahoja jaetaan ja korjaustoimenpiteitä priorisoidaan niin valtakunnan, maakuntaliiton, kuntien ja elyn- tasolla.

Päällystetyn tien muuttaminen soratieksi ei ole tehokas keino säästää kustannuksista. Tie on rakennettava uudelleen soratieksi, koska nämä huonolla päällysteellä olevat tiet ovat usein rungoltaankin jo heikkolaatuisia. Lisäksi soratien kunnossapito maksaa jopa yli tuplasti hyväkuntoiseen päällystettyyn tiehen verrattuna.

Suomen kasvu alkaa niiden teiden varsilta, joilla ihmiset asuvat, yrittävät ja tekevät työtä. Siksi myös vähäliikenteiset tiet ansaitsevat päätöksenteossa arvostuksen, joka vastaa niiden todellista merkitystä kansantaloudelle ja huoltovarmuudelle.

Timo Pajala, Kannuksen Keskustan esittämä eduskuntavaaliehdokas