Mielipide: Lunastuslain uudistus – jäikö työ kesken?

Timo Pajalan mielipidekirjoitus julkaistiin Keskipohjanmaassa 3.9.2026.

Lunastuslain uudistus tuli voimaan 1.8.2025. Uudistettu laki toi monta odotettua parannusta yksityisen maanomistajan oikeusturvaan. Tässä lakiuudistuksessa mm. lunastettavan kohteen täysi korvaus maksetaan markkina- arvon perusteella, sekä kohteen ja haittakorvaukseen tulee 25% korotus. Jos lunastetaan asumiseen tai elinkeinotoimintaan käytettävää omaisuutta, korvaus on tietyissä tilanteissa vähintään vastaavan omaisuuden hankintahinnan suuruinen.

Huomioitavaa on että, lunastus ei ole tavallista kiinteistökauppaa. Siinä mennään vahvasti omaisuudensuojan puolelle, joka ainakin pitäisi olla Suomessa vankkumaton. Omistaja ei voi päättää myykö hän vai ei. Lunastus on sana, joka saattaa tuntua kaukaiselta. Todellisuudessa tilanne voi tulla maanomistajalle eteen nopeastikin: uusi tie vaatii maa- aluetta, sähkölinja kulkee pellon tai metsän lävitse taikka joku muu yhteiskunnan hanke edellyttää maa- alueen tai siihen kuuluvan oikeuden ottamista.

Lunastuksen erityispiirre on siinä, ettei maanomistaja ei voi yksinkertaisesti sanoa ettei myy. Kun lain edellytykset täyttyvät ja lunastuslupa myönnetään, omaisuus voidaan ottaa lunastamalla.

Yksi epäkohta mielestäni on kaupallisten toimijoiden, esimerkiksi tuuli ja aurinkopuistojen sekä datakeskusten, tarvitsemien sähkönsiirtolinjojen alle jäävät maa- alueet. Tässä on selvä epäsuhta. Otetaan vaikka esimerkiksi tuulipuisto, jonka pinta- ala on reipas 3000 hehtaaria. Puiston sähkönsiirtolinjan alle jäävä maa- alue on noin 100 hehtaaria, joka on noin 3% myllyn alueen pinta- alasta. Olisi siis kohtuullista ottaa lainsäädännössä huomioon se, että myös siirtolinjan käyttöön liittyvä maanomistajan oikeuksien rajoittaminen on pitkäaikaista maankäyttöä, josta maanomistajalle kuuluu jatkuva korvaus.

Olisiko ideaa, että tuuli- ja aurinkopuistojen siirtolinjojen osalta siirryttäisiin nykyistä laajemmin vuokramaiseen korvausmalliin? Siirtolinjoihin voisi soveltaa vastaavaa kaava-aluekorvausmallia, jota käytetään energian tuotantoalueilla maanomistajien kanssa tehtävissä sopimuksissa. Jos energiayhtiö saa maanomistajan maasta vuosikymmenten ajan taloudellista hyötyä, miksi siirtolinjojen alle jäävien kiinteistöjen omistajien täytyisi tyytyä kertakorvaukseen? Energiainvestointeja tarvitaan, mutta myös maanomistajien oikeuksien täytyy toteutua.

Timo Pajala

Kannuksen Keskustapuolueen esittämä eduskuntavaaliehdokas